27.11. - 3.12. 2004
Hiihtokausi on taas avattu! Lunta on vain n. 15 cm, mutta ladut ovat oikein hyvässä hiihtokunnossa. Pakkasta oli viikon aikana n. 20 astetta. Vain kahtena päivänä se oli alle kymmenen. Mukava siinä on hiihdellä, kunhan pukee päälle pari ylimääräistä vaatekertaa. Kilometrejäkin kertyi n. 100.

Sydäntalvea lähestyttäessä päivä on melko lyhyt. Jo kahdelta alkaa maastoon laskeutumaan sininen hämärä ja pari tuntia myöhemmin ei metsässä paljoa hiihtää näe. Hienon investoinnin on Muonion kunta hiihtokansan eteen tehnyt, kun on valaissut ladun Jerisjärven rannasta 13 kilometrin matkan Olokselle asti. Minua se kovasti ilostuttaa, kun pääsee pimeälläkin hiihtämään. Paljon kiitoksia vain kunnan päättäjille.

Oloksella tunsin olevani hiukan toisesta maailmasta, kun kävin kovasti hienossa lasikotaravintolassa kahvilla. Paremmin se on sellainen after ski -paikka, jossa ei oikein retkeilyn kuluttamissa hiihtokamppeissa olevaa kansaa näe. Palvelu oli kuitenkin ystävällisen lämminhenkistä ja kokin pyöräyttämä kinkku-juusto sadwitch oikein maittava.

Poromiehiä tapaa metsässä silloin tällöin. Tapana heillä lähes aina pysähtyä juttelemaan, jos kulkijalla vain siihen haluja on. Varmaan se on pohjoisessa vanha tapa, kun polulla kohdataan, niin vähintään päivän säätä yhdessä pohditaan. Tämäkin totesi hyvin pakkasessa tarkenevansa, mutta kännykän joutuu kätkemään huolella. Sen akku kun ei pakkasta kauaa siedä. Saman olen todennut kamerani paristoista. Poromieskin jäi kuvaamatta, kun akusta oli taas kerran kylmä ajanut hengen pois. Monta vara-akkua saa mukana kuljettaa. Taskussa kätken ne talvella vanhaan villalapaseen.

Revontulia näin vain yhtenä iltana, kun pimeässä illalla kävelin jäällä. Kestävä jää varmasti on, mutta paukkui pariin kertaan melkoisesti.
Kutunivalla majaille ainakin neljä koskikaraa. Ne ilmiselvästi viihtyvät jääkylmässä vedessä. Kahdenkymmenen asteen pakkanen ei niiden polskuttelua hillitse lainkaan. Täytyy niillä olla liukas höyhenpeite, kun vesi liukuu pois, eikä ehdi kiinni jäätymään.

Valokuvia

27th November 3rd December 2004

The skiing season is opened again! There is snow is only 15 cm, but the tracks are in very good skiing condition. The frost was during the week about 20 degrees. Only on the two days it was under ten. Nice there is to ski, when dresses up a couple additional outfit. The kilometers of the week were about 100.

Near midwinter day is rather short. Already at two it starts to get dusky and couple hours later it is not possible to see to ski. Fine investment is the municipality of Muonio made, when the track is illuminated from Jeris up to Olos about 13 kilometers. It makes me happy, when the skiing is possible also in the nighttime.

At Olos I felt myself to be a bit from another world, when I went in the fine new restaurant for coffee. Better it was such after ski - place with alcohol service. However, service was friendly warm and ham-cheese sandwich was very good.

In the forest I met a reindeer man. As the habit they always stop to chat. Surely it is in northern old habit, when on the path is faced so at least day weather together is contemplated. Also this man told that he gets very well along in the frost, but mobile phone he has to hide carefully. The battery does not tolerate the frost for long time. Same I have stated of my camera's batteries. Also the reindeer man I was not able to photograph, when from the battery was once again cold driven life away.

Northern lights I saw only one evening, when I walked on ice. Lasting ice certainly is, but cracked to a couple of time considerably.

On Kutuniva were at least four white-throated dippers. They clearly sign enjoy diving in the stone-cold water. Frost of twenty degrees does not restrain their swimming. They must have very slippery feathering, when water glides away and not have time to freeze.

Pictures