<<- Main site



19 - 24.7. 2010 KOTKIA JA MUITA LINTUJA

Kesäinen viikko Jeriksellä. Sää oli vaihteleva. Alkuviikosta oli lämmintä 15-20 astetta mutta torstaina ja sitä seuraavana yönä satoi rankasti ja lämpötila laski kymmenellä asteella. Hyttysiä oli tavanomaisesti, metsässä enemmän mutta ylempänä tunturissa tuskia lainkaan.

Pikkulintujen poikaset olivat kasvaneet lentokykyisiksi ja metsässä oli paljon lintuja. Erityisesti minua ilahduttivat pyyt, joita en ole tavannut ainakaan viiteen vuoteen. Pyitä näin kahdessa eri paikassa. Emo valvoi oksalta kun poikaset etsivät syötävää varvikosta. Mustikat olivat vielä raakoja, mutta hyvin ne näyttivät kelpaavan. Kuulin radiosta, että kanalintujen pääasiallinen ravinto ovat marjat. Jutussa oltiin huolestuneita siitä, että mustikkasadot ovat olleet viime vuosina aika heikkoja.

Kävelin yhtenä päivänä Lommoltunturin kuvetta Mustakeron kämpälle päin. Reitiltä on komeat näkymät välissä olevan kurun takana oleville Sammal- ja Keimiötuntureille. Kilometrin verran polkua kuljettuani lensi kurun reunaa pitkin minua vastaan kaksi maakotkaa. Ne kieputtelivat tovin ylläni ja kääntyivät sitten tulosuuntaansa, johon minä puolestani olin matkalla. Kävelin kilometrin verran kun näin kahden korpin nousevan ilmaan ylempänä olevan kumpareen takaa. Menin tutkimaan mitä siellä oli ja löysin kuolleen poron vasan, jolta oli kylki syöty puhki. Päättelin kotkien käyneen vasan kimppuun ja kun ne kuulivat tuloni, keskeyttivät ne juuri aloittamansa aterioinnin ja lähtivät tutkimaan kuka mahtoi olla tulossa?

Odottelin puun alle kätkeytyneenä, tulevatko linnut takaisin. Ne kyllä kiertelivät alueella mutta varmaan huomasivat minut heti, eivät tulleet haaskalle. Minulla oli autossa piilokoju ja ajattelin tulla sen ja paremman kameravarustuksen kanssa illalla takaisin katsomaan saisinko linnuista lisää kuvia.

Niin teinkin mutta ehdin takaisin vasta yhdeksän maissa. Korppien mekastus kuului kauaksi, mutta kaikki luonnollisesti häipyivät paikalle tultuani. Laitoin kojun pystyyn männyn viereen viisikymmentä metriä haaskasta. Pian sinne hiippailikin yksinäinen korppi vaivihkaa ja ääneti maata pitkin. Se oli hyvin epäluuloisen oloinen. Minulla on kamerassa ns. hiljaisen laukaisun toiminto, mutta äänettömässä tunturissa sekin räpsyi melkoisesti. Korppi katseli hetken ympäriinsä ja lensi sitten pois. Kolme kuvaa ehdin ottaa. Puolen tunnin kuluttua ilmestyi taas yksinäinen korppi, ehkä sama yksilö ja istahti läheiseen puuhun, siirtyi siitä ääneti maahan ja alkoi hiipiä raadon suuntaan. Sinne se ei kuitenkaan ilmestynyt vaan lensi taas pois. Ehkä se kuuli kun yritin vetää tähystysaukkoa vetoketjusta pienemmäksi.

Sitten ei tapahtunutkaan juuri mitään, paitsi alkoi sataa. Kurusta kuului kummallista kahlaajan ääntelyä. Lintu kierteli alueella ja mekasti kokoa ajan. Ajattelin toiverikkaana sen olevan kotkista huolissaan. Ihmettelin aikani mikä lintu se voisi olla kun vesistöäkään ei ollut lähellä Päädyin pikkukuoviin, joita olin aiemmin tunturisa nähnyt. Se se sitten olikin, kun näin linnun vilaukselta. Kuovin mekastusta kesti pari tuntia. Sade yltyi ja vastapäisten tunturin yli alkoi työntyä ikävän näköinen sumupilvi.

Olisi ollut hyvä syy lähteä mökille, mutta olin aiemmin ajatellut, että voisin seurata yön kulkua tunturissa ja nyt siihen oli hyvä tilaisuus. Istuin siis kojussa. Kun kuovi vihdoin vaikeni, lensi paikalle kaksi punakylkirastasta keskellä yötä. Olin tavannut niitä päivällä polun varressa ja ne hyökkäilivät minua kohti äkäisinä. Nyt ne häipyivät ääntäkään päästämättä. Sitten ei tapahtunut muuta kuin että sade jatkui ja sumu tiivistyi. Aamuyöstä kuului kojun molemmilta puolilta riekkojen ääntelyä. Se ääni on tuttu kaikille Lapissa teltassa kevättalvella yöpyneille. En tiennytkään niiden kujertavan myös keskellä kesää. Yhtään riekkoa ei tullut kuitenkaan näkösälle. Valo olisi kyllä kuvaamiseen riittänyt mutta sumu tiivistyi niin, että tukin näin enää haaskaakaan. Oli siis aika lähteä.

Polulla pois kulkiessani näin liikettä ja ajattelin, että siinä niitä riekkoja on. Erehdyin kuitenkin. Elukka livisti vikkelästi kivikossa karkuun kivien koloja hyödyntäen. Kun näin vilaukselta sen ruskeat läikät turkissa, minulle valkeni mikä eläin se oli - tunturisopuli! Yhden hätäisen kuvan ehdin siitä ottaa, kun se tuijotti minua kohdatessamme.

Kävin haaskalla vielä perjantaina ja näin kotkan ja joukon korppeja sieltä poistuvan. Nyt oli kuitenkin niin kova tuuli, ettei ollut mitään mahdollisuutta saada pysymään kojua pystyssä. Kävelin takaisin autolle. Lisää kotkakuvia en siis tällä kertaa saanut. Pohdin miten poromiehet toimisivat, jos toimittaisin heille sanan kotkien tappamasta vasta? Kotkien ampuminen vasaa syömästä olisi helppoa, vaikka tietysti täysin laitonta?

Valokuvat

Pictures


19 - 24.7. 2010 EAGLES AND OTHER BIRDS

Again a summer week in Jeris. The weather was varying. There were 15-20 warm degrees at the beginning of the week but during Thursday and next night it was raining heavily and the temperature fell on ten degrees. The mosquitos were usually, in the forest more but higher the pains in the fjeld, at all.

The small birds' young had grown into flying and in the forest there were many birds. Especially I was cheered up by the hazel hens which I have not met at least in five years. Them I saw in two different places. The dam controlled from the branch when the young search in brushwood for the meal. The bilberries were still raw but they seemed well to taste. I heard about the radio that the fowls' main nourishment are berries. In the story it was been worried about the fact that the bilberry crops have been quite weak during the last few years.

I walked during one day on the side of fjeld to the hut of Mustakero. From route there are handsome views to Sammal- and Keimiöfjelds. After a kilometre path flew along the edge of the fjeld against me two golden eagles. They flow around above me for a short while and then turned in their arrival direction to which I was for me on the way. I walked a kilometre further when I saw two ravens ascending into the air from beyond the higher hillock. I went to study what there was and I found the dead reindeer's fawn from which it had been eaten the side open. I concluded that the eagles had gone at the fawn and when they heard my arrival, they interrupted the just begun eating and went to study that might have been coming?

I was waiting hidden myself under the tree if the birds will come back. They circled in the area but surely noticed me immediately and they did not come to the carcass. I had a hiding hut in the car and thought of coming back in the evening with it and better camera equipment. I might take more pictures from the birds.

I came back at around nine. The ravens' racket was heard far but all naturally vanished after having come there. I made the fifty metres of the carcass the hut next to the pine tree up. There was a lonely raven soon indeed sneaking secretly and silently there along the country. It was very suspicious. I have a function of the so-called quiet shooting off in the camera but in a silent fjeld it also was heard considerably. The raven looked around a moment and then flew away. I had time to take three pictures. After half an hour the lonely raven again appeared, the same individual perhaps and sat down in a near tree, moved silently from it to the country and it began to creep in the direction of the carcass. However, it did not appear but again flew there away. Perhaps when I tried to draw the lookout hole from a zip to a smaller heard.

Then did not happen anything at all but began to rain. A strange voice of the wader was heard from the glen. The bird circled in the area and made the size noise. I was surprised for some time what bird it could be when there was no water near. I considered that it might be the whimbrel which I had seen earlier on the region. Then it indeed was it when I saw the bird from the glimpse. The racket lasted a couple of hours. The rain increased and the fog bank which looks like longing began to push forward over the opposite fjeld.

One should have left to the cottage but I had thought earlier that I could follow the progress of the night in the fjeld and now there was a good opportunity to it. So I sat in the hut. When a curlew at last fell silent, two redwings flew in the middle of the night there. I had met them in the daytime in the stem of the path and they made attacks angry towards me. Now they vanished without letting the voice either. Then other than did not take place so that the rain continued and the fog became tighter. Since the small hours it was heard from both halves of the hut of the willow grouses' song. That voice is familiar to the ones which had stayed overnight in the tent in late winter in Lapland. I did not know at all that they cooed also in the middle of the summer. However, no willow grouses hove into sight. The light would have been enough for the photos, but the fog became tighter. So it was time to leave.

When going away on the path I saw something moving and thought that there are those willow grouses. However, I made a mistake. The animal ran quickly away the holes of stones in the boulder soil utilising. When I saw from the glimpse its brown spots in fur coat, it became apparent to me what animal it was - fjeld lemming! I had time to take one hurried picture from it when it stared me when meeting.

I went to the carcass still on Friday and saw from there that the eagle and a group of ravens were disappearing. Now it was however so hard a wind that there was no opportunity to make the hut stay erect. I walked back to the car. So I did not get more eagle pictures this time. I thought how the reindeer men would act if I delivered a word to them from the eagles just killing a fawn? Shooting of eagles from eating the fawn would be easy, even of course, it is totally illegal?

Pictures