<<- Main site

8. -15. 12. 2012 Kaamoksen hiihtokelit

Tehtiin matkat autojunalla Rovaniemen kautta. Helppoa ja vaivatonta kun VR:kin on hinnoitellut lippunsa kilpailukykyisiksi. Junassa oli kuitenkin enimmäkseen ulkomaalaisia ja perillä ulkomaalaisia turisteja vasta olikin. Jerikselläkin mökkikylässä vierasmaalaisia taisivat olla kaikki meidät pois lukien. Kaamos, pimeys, lumi ja pakkanen houkuttelevat. Tätä luonnonvaraa meillä kyllä riittää. Tervetuloa loputkin!

Alkuviikko oli pilvinen ja maisema sen myötä täysin mustavalkoinen. Pakkasta oli siinä kymmenen asteen molemmin puolin. Hiihtokeli oli paras mahdollinen. Vaikeuksia ei ollut niin pidossa kuin luistossakaan.

Puolivälissä viikkoa taivas sitten aukeni ja pakkanen kiristyi 25 asteen tienoille ja allekin. Siinäkin voi hiihtää ihan hyvin mutta luiston kanssa oli niin ja näin. Tavalliset matkat kuitenkin suksittiin. Vaikka aurinko ei noussut horisontin yläpuolelle, on kirkkaassa kaamossäässä valoa yllin kyllin. Mutta lyhythän päivä on. Juuri kun kirkastuu alkaa taas hämärtymään mutta ylen hitaasti ja verkkaisesti. Valokuvaaja huomaa sen siitä, että valotusajat pitenevät ja herkkyyttä saa lisätä vähän päästä. Mutta nykykameroille se ei ole ongelma. Kuvan väreistä tässä säässä tulee aika erikoisia. Minusta niissä näkyy arktinen ankara luonto.

Pallaksella oli turisteja viihdyttämässä tehtävään koulutettu tonttu. Tonttu Evergreen hyppäsi pyydettäessä kiltisti lumihankeen ja tervehti tonttumaisesti. Turisteihin varsinkin pienemmästä päästä tämä menee kuin häkä. Tonttujen koulutuslinjalta valmistuneelle löytyy sesonkityöpaikka varmasti.

Ihmeteltiin Kutunivalla joutsenia. Yhdeksän joutsenta siinä oleili paikassa, jossa kova virta pitää koskenniskan sulana läpi vuoden. Olivat joko tottuneet katselijoihin tai eivät halunneet muuten energiaa tuhlata turhaan pakenemiseen. Rauhassa niitä sai kuvata. Nivan kohdalta kosken yli kulkee Pallaksen tie ja autoja nivan parkkipaikoille pysähtelekin tasaiseen tahtiin. Pakkanen kyllä hääti tavalliset näppäilijät pian matkoihinsa. Joutsenia kylmä ei häirinnyt lainkaan. Nyhtivät rauhassa kasvin juuria pohjasta tai nuokkuivat pää siiven alla. Välillä uivat sulassa alueessa ympyrää.

Koskessa nivan alapuolella kalasteli saukko. Mahtoiko hätyytellä koskikaroja, koska ne pitivät ajoittain epätavallisen kovaa ääntä? Koskikaroja oli vain muutama. Paljon aikaisempaa vähemmän niitä nyt nähtiin.

 Valokuvat

 Pictures

8th-15th December 2012 Skiing when sun doesn't raise at all

The journeys were made by car in train via Rovaniemi. Easy and effortless when VR is also priced tickets competitively. On the train, however, were mostly foreigners and at Jeris there were excluding us almost all foreigners. Polar night, darkness, snow and frost are very attractive. Yes this natural resource we have enough. Welcome also the rest!

Beginning of the week the weather was cloudy and the landscape with it entirely in black and white. The temperature was ten frost degrees on both sides. Ski weather was ideal. Difficulty was not so hold as a skid at all.

Mid-week, then the sky opened up and the cold increased down to 25 degrees Celsius and ant even lower. Again, you can ski pretty well, but with the slip was so-so. However, the usual tours we skied. Although the sun did not rise above the horizon, there is a bright light in the winter weather galore. But the day is short. Just when it brightens it begins darken but exceedingly slow and sluggish. Photographer it means that the exposure times are getting longer and the sensitivity may be added a little later. But modern cameras, it is not a problem. Colors in the image in this weather are pretty special. I think they show the harsh arctic nature.

Pallas hotel had hired a professional elf to entertain tourists. Elf Evergreen jumped nicely by request the snow and greeted like elf does. Tourists, especially smaller end like this much. The ones graduated from elves line in uni can be found in seasonal job for sure.

At Kutunivalla we wondered swans. Nine whooper swans stayed there in place where hard current keeps the neck of the rapids ice-free throughout the year. The swans were either used to viewers or did not want to waste energy in vain of escape. In peace they were portrayed. Cross the rapid goes road to Pallas and cars kept stopping at car parks close by at a steady pace. Frost however evicted ordinary snap shooters soon on her way. Swans the cold did not bother at all. They only bite undisturbed soil or plant roots or lolled head under the wing. At times they swam one after the other around the hole in ice.

At rapid was fishing also the otter. I wonder if it worried dippers, because they saw an unusually loud noise from time to time. Dippers were only a few. Much less than usually.

Pictures