<<- Main site

19. - 25.5.2012 - Lintuja ja sammakoita



Kevät on pitkällä Jerikselläkin, mutta paljon on vielä lunta metsissä ja tuntureilla. Vasta osa järvistä on virtapaikoista avoinna, osa on tukevasti jäässä. Pallasjärvellä näin pilkkijänkin. Kevät tulee kuitenkin kohisten. Suot ovat muuttuneet järviksi ja joet ovat ääriään myötä täynnä. Alkuviikko oli kylmä ja tuulinen. Sai pukeutua kunnolla mutta loppuviikosta selvisi jo ilman välihousuja. Muonion korkeudella yö on tällä hetkellä parin tunnin mittainen hämärä. Aurinko laskee puolen yön jälkeen vielä hetkeksi.

Kutunivalla näin ensi kerran mustalintuja. Seitsemän - kymmenen linnun parvi majaili siinä monta päivää. Myös tutut tukkakoskelot ja uivelot olivat paikalla. Metsoja, enimmäkseen koppeloita, on illoin aamuin tien varressa useissa paikoin. Yhtenä iltana, kun tulin Pallaksen tietä, näin koppelon rähmällään hiekassa tien penkassa. Pysäytin tutkimaan tilannetta. Ajattelin, että se oli jäänyt auton alle ja manasin mielessäni jotakuta, jolla ei olisi aikaa väistää isoa selvästi havaittavaa lintua.

Mutta vielä mitä. Kun lähestyin lintua se pomppasi tielle ja pyöri siivet maassa ympäriinsä. Sitten se meni keskelle tietä ja ravisti höyhenistään melkoisen hiekkapilven. Satuin saamaan kohtauksesta kuvat. Paikalle tuli toinen auto ja lintu lensi metsään. Mutta ei aikaakaan kun se palasi samaan hiekkakuoppaan ja katseli minua sen näköisesti, että ymmärsin häipyä paikalta. Mistähän moinen hiekkakylvyn ottamisen tarve? Olisiko häätänyt syöpäläisiä?

Toisena iltana vartoilin osittain sulaneen suon laidassa, näkyisikö suokukkoja tai muita kahlaajia. Yhden mättään takaa erottui liikettä ja jähmetyin tarkkailemaan sitä kiikarilla. Ei aikaakaan, kun savivellistä työntyi 20 - 30 rupikonnaa tuijottelemaan maailman menoa. Aika erikoinen näky. Minulle ihan uusi. Hiivin lähemmäksi kuvaamaan niitä hämärtyvässä yössä.

Istuin pitkään mättäällä niiden touhuja seuraamassa. Enimmän ajan ne olivat paikallaan yksittäin tai ryhmänä ja koko ajan ihan ääneti. Ei mitään kurnutusta. Välillä joku sammakko pyrähti toiseen paikaan ja sai kuhinaa aikaan. Jos varomattomasti liikahdin, kaikki katosivat silmän räpäytyksessä pinnan alle ja olivat siellä pitkään. Sitten vähitellen pintaan ilmestyi pari tutkivaa silmäparia ja hetken kuluttua koko porukka.

Sammakoiden suvun jatkaminen niillä varmaan oli mielessä. Siinä ne ovat koko lailla päteviä, kun ovat asustaneet planeetallamme varmaan satoja miljoonia vuosia. Mutta näin pohjoisessa, jossa suot ovat puoli vuotta umpijäässä? Niidenhän täytyy pakastua talvella ja herätä siitä virkeänä lemmen puuhiin. Ihmeellinen on luonto!

 Valokuvat

 Pictures

19th - 25th May, 2012 - The birds and frogs

Spring is in the long at Jeris, but there is still much snow in the forests and mountains. Only part of the lakes is open. In Pallas Lake I saw even an angler on ice. However, the spring will soar. Bogs have been changed into lakes and rivers are full of water. Beginning of the week was cold and windy. Got to dress properly, but in the end of the week it got along already without extra undergarment. At Muonio level night is now a couple of hour-long twilight. The sun sets after midnight for a moment.

In Kutuniva I saw first time common scoters. Seven - ten birds in the flock was staying for several days. The familiar red-breasted mergansers and smews were also present.

Capercaillies, mostly female, is in the morning and evening along the road in several places. One night, when I came the way of Pallas, was a capercaillie in the sand of the road embankment. I stopped to investigate the situation. I thought that it had been hit by a car and sweared in my mind for someone who does not have time to dodge the big clear pattern of birds.

But yet what. As I approached the bird, it jumped up and went the road around. Then it went to the middle of the road and shook the sand quite a cloud of feathers. I happened to get a scene photos. The scene came another car, and the bird flew into the forest. But in no time when it returned to the same sand-pit and looked at me with its likely that I understood the pass out of the scene. How come this sand bath? Would it be evicted vermin?

On the other evening I stood by a partially frosen swamp for observing if there were ruffs or other waders. I saw something moving behind a tussock and begun to observe it with binoculars. Not long before, when from mud pushed 20-30 toads staring the world go by. The time a peculiar sight. I was pretty new for me. I sneaked closer to describe the blurring in the night.

I was seating for a long time on a tussock to follow the hustle of the frogs. Most of the time they were still individually or collectively, and all the time quite silent. None croaking. At times, one frog spring to another place and got a buzz. If I moved suddenly all disappeared under the surface and were there for a long time. Then, gradually came to the surface a couple of exploratory eye and after a while the whole gang.

Frogs procreation they probably had in mind. There they are pretty much qualified for the appearance of the planet are probably hundreds of millions of years. But this was in the north, where the marshes are frozen solid for six - eight months? They must be deepfreeze in the winter and wake up then refreshed for doings of love. So wonderful is nature!

Pictures